Unimatkaajasta matkaoppaaksi
– Pirjo Lehtovuori on toiminut matkaoppaana 15 vuotta. Hänen kohdallaan voisi sanoa, että ammatinvalinnassa oli kyse kutsumuksesta – mutta vähän myös sattumasta ja johdatuksesta. - Olen halunnut seikkailla ja matkustaa ihan pienestä pitäen, Pirjo kertoo. Oman sängyn sijasta saatoin mennä nukkumaan esimerkiksi vuodevaatelaatikkoon. Näin hurjia unia, joissa saatoin roikkua punaisessa ilmapallossa ja matkustaa sinisessä mekossani ympäri maailmaa vaaleat kiharat hulmuten. Elettiin vuotta 1990. Seikkailunhaluinen nuori nainen matkusti ylioppilaskirjoitusten jälkeen peukalokyydillä Turusta Turkkiin, Italiaan, Israeliin ja Egyptiin. Egyptissä marssin Egyptin Suomen Suurlähetystöön kysymään löytyisikö joku suomalaisfirma, johon pääsisi vähäksi aikaa töihin. Tarkoitus oli tehdä töitä sen verran, että saisi rahat lentolippuun. Tässä vaiheessa kohtalo sitten puuttui peliin. - Sain tietää, että eräs matkanjärjestäjä haki opasta Luxoriin ja tein sinne sitten kahden viikon keikan, Pirjo muistelee. Muutaman viikon päästä sieltä soitettiin, että haluanko Santorinille. Siellä sitten hujahti syksyyn saakka. Tavallaan jäin ikuisesti sille liftausmatkalle.
Intiassa kuukin on kummempi
– Intia tuli Pirjolle tutuksi jo entisen työantajan aikana kahden talven ajan. Vuonna 1993 Pirjo siirtyi TEMAoppaaksi ja olikin varmasti oikea valinta TEMAn ensimmäisen Intian kiertomatkan oppaaksi. Matkalla kierrettiin Pohjois-Intian kultainen kolmio ja Corbettin kansallispuisto. - Se oli ihana matka. Matkasimme elefanttien selässä ja etsimme tiikeriä. Nukuimme jääkylmissä mökeissä kuumavesipullojen kanssa. Kunnon seikkailumeininkiä uskomattoman kauniissa maisemissa. Edelleenkin pidän Intiaa ihmeellisenä maana ja suosittelen kaikille lämpimästi siellä käymistä.
Ranska vietteli vuosiksi
Seuraavaksi Pirjo haki Thaimaahan. Tutuksi tulivat myös Singapore, Bali, Laos ja Vietnam. Kesäisin Pirjo opasti Ranskassa, johon hän on syvästi ihastunut. Lopulta Ranska valloitti naisen kahdeksaksi vuodeksi. - Olen varmasti opastanut kaikki mahdolliset Ranskan kiertomatkat. Ranskan upea ruokakulttuuri, hirveän hyvät viinit, mahtavat juustot, kauniit maisemat. Eniten Pirjo itse nauttii Etelä-Ranskan kiertämisestä. - Lähdetään liikkeelle turkoosilta Välimereltä. Sitten tulee Provence, kalliot, pinjamännyt, sypressit ja Vincent van Goghin maisemat. Vähän ylemmäs pohjoiseen ja ollaankin aivan erilaisessa, kumpuilevassa Rhone-joen laakson maisemassa. Ihmiset ovat ällistyneitä siitä, miten voi olla näin erilaisia maisemia lyhyidenkin välimatkojen päässä.
Miten valmistaudut kiertoon?
Yleensä mennään opintomatkalle. Minulle kaiken luuranko on aikataulu. Miten paljon on aikaa milläkin välillä ja mitä siellä maassa on. Jos nyt otan esimerkiksi Thaimaan kiertomatkan, katson missä välissä voin puhua monsuuni- ja sademetsän eroista, mikä pätkä matkasta sopii esim. luonnosta kertomiseen.
Mistä haet tietoa?
Minulla on mieletön määrä kirjoja, nyt kun huoneeni purettiin sieltä löytyi 48 isoa laatikollista kirjoja. Hankin kirjat kohteessa. Muistan hyvin historiaa ja tarinoita. Kun luet historian roomalaisista voit käyttää sitä useammassa maassa. Minulla on myös bussissa mukana paljon oheismateriaalia, jota laitan kiertoon. Olen visuaalinen ja esim. kun kerron miten kalkkikiviluolat ovat syntyneet, näytän kaavakuvaa, josta näkyy miten vesi tunkeutuu luolaan.
Miten luot ryhmätilanteen, kun mukana on kovin erilaisia matkustajia?
Kun on itse iloinen ja innostunut, niin se tarttuu. Kaikkeahan voi katsoa monesta näkövinkkelistä. Jos vaikka yöpyminen on vaatimattomassa hotellissa, niin kerron, löytyykö läheltä esimerkiksi yömarkkinoita tai muita hauskoja ostospaikkoja.
Kenelle suosittelet Tema-matkoja?
Sellaiselle, joka haluaa matkalta enemmän kuin vaan rentoutumista ja olemista. Sellaisille, jotka haluavat mahdollisimman paljon elämyksiä ja kokemuksia pienessä ajassa, mutta myös tasokkuutta matkaltaan.
Kerro joku mieleen jäänyt tapahtuma
Muistoja on valtavasti. Kerran seurasin, kun vanhempi pari rakastui pyörämatkalla, olivat molemmat sinkkuja. Ensin he jäivät 100 metriä muista jälkeen, sitten puoli kilometriä... Kerran taas Vietnamissa oli mieletön, mieletön kaatosade, kaupunkikävelyllä oli vyötäröön asti vettä. Porukka vaan tuli innokkaasti perässä ja temppelit käytiin urheasti läpi.