Vinkit & artikkelit

Taiwan – saari Kauriin kääntöpiirillä

Noin Etelä-Suomen läänin kokoinen saari ja maakunta, jonka omistuksesta kaksi maata käy kädenvääntöä, on saanut rauhassa kehittyä Aasian ainutlaatuiseksi ja monipuoliseksi helmeksi. Matkakohteena Taiwan on vielä löytämistään odottava aarre – tutustu ja ihastu!

Kukapa ei olisi lukenut tekstiä ”Made in Taiwan” etsiessään esimerkiksi jonkin elektronisen laitteen valmistusmaata. Harva kuitenkaan miettii miksi juuri Taiwan? Kiinan jättiläisvaltion kyljessä Taiwan on saanut rauhassa kehittyä – ja olla kehittymättä! Sillä Taiwanilla jos missä vanha ja uusi kohtaavat kiehtovalla tavalla.

Taiwan, eli Kiinan tasavalta ja manner-Kiina eli Kiinan kansantasavalta kiistelevät poliittisesti saaren eli maakunnan omistuksesta – Taiwan ei siis ole itsenäinen valtio. Kiinan kansantasavallan mielestä Taiwan kuuluu Kiinaan, Taiwanin mielestä asia on täysin päinvastoin: manner-Kiina kuuluu Kiinan tasavaltaan. Taloudellisella tasolla suhteet ovat kuitenkin olemassa – kauppaa käydään.

Myös turismi manner-Kiinasta Taiwanille on lisääntynyt. Kiinalaiset käyvät kohteliaan uteliaasti tutustumassa alueeseen, jossa demokratia toimii eli mielipiteitä saa ilmaista, ja jossa talous on kehittynyt ja toimii markkinaehtoisesti. Tällainen Kiinakin voisi olla?

Pakopaikka – vai paratiisi?

Alkuperäisasukkaat asettuivat nykyiselle Taiwanille noin 4000 vuotta sitten. He eivät suinkaan olleet kiinalaisia, vaan malaijien ja polynesialaisten sukua olevia aboriginaaleja. Kiinalaisten tulo saarelle alkoi 500-luvulla, Kiinaan saari liitettiin 1430, Ming-dynastian aikana.

Ennen Taiwan-nimeä saarta kutsuttiin Formosaksi. Se on portugalia ja tarkoittaa kaunista – nimen antoi portugalilaisen laivan miehistö, joka sai näkötuntuman saareen vuonna 1544. Ensimmäisen eurooppalaistyylisen asutuksen Formosalle perusti Hollannin Itä-Intian kauppakomppania.

Vuonna 1662 kiinalaiset joukot valtasivat saaren. Valtaajien johtaja oli merirosvo Koxinga – hän perusti saarelle Tungningin kuningaskunnan. Saarelle oli jo aikaisemmin tullut pakolaisvirta mantereelta, kun mantsut pyrkivät valtaamaan alaa Ming-dynastialta. Lopulta myös Formosa siirtyi mantsujen haltuun ja Tungningin kuningaskunta hajosi. Saari eristäytyi ulkomaailmalta. 1800-luvun lopulla kiinalaisia muutti saarelle kiihtyvään tahtiin – Formosasta muotoutui tärkeä sokerin ja riisin tuottaja ja viejä.

Sodassa Japania vastaan Kiina hävisi Formosan vuonna 1895, takaisin Kiinalle Formosa siirtyi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kiinan sisällissota 1945–1950 repi koko maata: toisaalla oli Yhdysvaltain tukema nationalistipuolue Guomindang ja sen johtohahmo Tsiang Kai-Sek, toisaalla maaseudulta Mao Tse-Tungin johdolla ponnistanut kommunistinen liike. Kommunistinen Kiina 13 miljoonaisen kansanarmeijansa avulla levitti jatkuvasti valta-aluettaan, kunnes vallankumouksen loppuvaiheessa vuonna 1949 lähes kaksi miljoonaa johtavaan luokkaan kuuluvaa pakeni Tsiang Kai-Sekin johdolla manner-Kiinasta Formosan saarelle.

”Olen kuullut paljon Taipeista. Uudenkarhea ja ikivanha, huippumoderni ja perinteinen. Koska tulen Suomesta, matalien majojen maasta – ja vaikka olen eläessäni nähnyt korkeitakin taloja – aivoni eivät suostu ymmärtämään edessäni aukeavaa näkyä. Keskeltä kerrostaloja kurottaa kohti taivasta jotain epäluonnollisen korkeaa, kuin valtava musta sormi!

Olenko joutunut Tähtien sodasta tuttuun ”Taivaskaupunkiin” – liikutaanko täällä lentävillä autoilla?! Tuijotan kohti pilviä – ja yhtä maailman korkeimmista rakennuksista. Taipei 101 -nimisen talon antenni kurottaa yli puolen kilometrin korkeuteen. Nimi tulee talon maanpäällisten kerrosten lukumäärästä. Talossa on maailman toiseksi nopeimmat hissit, niiden vauhti on 17 metriä sekunnissa. Niissä on myös suomalainen ulottuvuus: koneistot ovat Koneen. Uskallan siis astua huimaan kyytiin.” 

Yhdistääkö taide Taiwanin ja Kiinan?

Menneisyyttään kunnioittavat kiinalaiset ovat vuosituhansien kuluessa keränneet uskomattoman kokoelman taideaarteita. Japanin miehittäessä Kiinaa ennen toista maailmansotaa nämä uniikit, korvaamattoman arvokkaat taideteokset – patsaat, posliiniastiat, kirjat ja maalaukset – pakattiin Pekingissä arviolta 13.000 laatikkoon. Laatikot jaettiin useampaan osaan, joita kuljetettiin etenevien japanilaisjoukkojen tieltä suojapaikasta toiseen.

Kun Tsiang Kai-Sek sodan jälkeen kannattajineen pakeni Taiwaniin, he ottivat näistä taideaarteista mukaansa noin 3.000 laatikkoa taideteoksia loppujen jäädessä manner-Kiinaan. Taiwaniin kuljetetut taideaarteet on sijoitettu Taipein Kansalliseen palatsimuseoon – yksittäisiä taide-esineitä on museon kätköissä yli 670.000, se on yksi maailman suurimpia kiinalaisen taiteen ja esineiden kokoelmia. Vastaavasti manner-Kiinaan jääneet taideteokset ovat pääosin museossa Pekingin Kielletyssä kaupungissa. Taipein museon näyttelyt vaihtuvat neljännesvuosittain, esillä on kerrallaan noin 60.000 taideteosta. Valtavan, useaan kertaan restauroidun museorakennuksen lisäksi samalla alueella on Zhishan-puutarha lampineen ja kiinalaisine paviljonkeineen.

Sekä kiinalaiset että taiwanilaiset – jos eivät hyväksy, niin ainakin ymmärtävät – taideteosten muodostavan kaikkien kiinalaisten yhteisen perinnön. Niinpä taidetta on museoiden johtajien johdolla viime vuosina käytetty Kiinan ja Taiwanin välisten suhteiden liennytykseen. Mahdollisuuksia taideteosten lainaamiseen museoiden omiin näyttelyihin tunnustellaan, myös konkreettisia lainauksia ja palautuksia muualta kuin Pekingistä Taiwaniin on jo tehty.

Kävisimmekö lounaalla?

Vaikka taiwanilainen ruoka perustuu pohjimmiltaan Kiinan eri maakuntien keittiöihin, siinä on vaikutteita myös japanilaisajalta sekä vielä kauempaa aboriginaalien aikakaudelta. Viime vuosikymmenten erinomaisen taloudellisen kehityksen ansiosta ruoka on Taiwanissakin kehittynyt monipuoliseksi kulttuuriksi, joka heijastaa saaren etnisiä, maantieteellisiä, taloudellisia ja muita kulttuurisia vaikutteita.

Saarelta toki löytyy myös paikallisia erikoisuuksia, jotka eivät välttämättä hivele suomalaisiin ruokiin sopeutuneita maku-, tuoksu- ja näköaistejamme. Tällaisia voivat olla esimerkiksi satavuotiaat munat, käärmeen veri, etovan tuoksuinen tofu, friteerattu porsaan suoli… Nämä ovat toki vain erikoisuuksia: pääsääntöisesti taiwanilaisen keittiön maut hivelevät kiinalaiseen ruokakulttuuriin tottunutta.

Vaikka alueena suhteellisen pieni, Taiwanin eri maakunnilla ja jopa kaupungeilla on omat ominaisruokansa. Niinpä taiwanilaiset itsekin vierailevat eri puolilla saarta nauttimassa paikallisia erikoisuuksia. Kaupungeissa ruokaa löytyy helposti paitsi ravintoloista, myös katukeittiöistä. Eikä haittaa, että kiinankieli ei ole hallussa: otat tyhjän rasian, poimit rasiaan haluamasi suupalat. Voit täyttää rasiaasi esimerkiksi kanalla, kasviksilla, mustekalalla, sienillä, pavuilla tai lihapullilla – kaikki ovat yleensä friteerattuja. Ojennat täyttämäsi rasian myyjälle, joka lisää mausteet: saako olla mietoa, keskivahvaa vai tulista? Maksat ja nautit!

”Rotko tekee uuden mutkan – myös joki rotkon pohjalla törmää kaarteeseen ja nostattaa ilmoille korkeita pärskeitä. Joen uoma levenee, sillä Tyyni valtameri, joen päätepiste, lähenee. Seuraan katseellani joen kiihtyvää kulkua, nostan katseeni rotkon korkeisiin, kallioisiin rinteisiin: jylhät seinämät ulottuvat korkealle, kilometrien korkeuteen? Mutta mitä rotkon seinämien kalliot tuovat mieleeni? Ei ihan tavallista kiveä, vaan marmoria! Ja sitä ne ovatkin, vuosituhansien aikana kovassa paineessa puristunutta. Muistan myös lukeneeni, että näiltä vuorilta on löydetty jadea, puhtautta, tyyneyttä ja selkeyttä edistävää jalokiveä. Joki rotkon pohjalla kääntyy viimeisen kerran. Seuraan käännöstä – ja näen Tyynen valtameren ulapan.”

Takaisin dynastioiden aikaan

Tainan, miljoonakaupunki lähellä Taiwanin kaakkoisrannikkoa paljastaa saaresta uudenlaiset kasvot – tai oikeastaan vanhat kasvot, sillä Tainan oli aikoinaan saaren pääkaupunki ja samalla Taiwanin ensimmäinen kaupunki. Se kasvoi hollantilaisten rakentaman Zeelandian linnakkeen ympärille – linnake on edelleen suosittu nähtävyys. Merirosvo Koxingan ja hänen poikansa asuttua linnakkeessa sen nimeksi muotoutui Anpingin linnake. Hollantilaiset rakensivat alueelle myös Provedentia-linnakkeen, jonka nimi on aikojen ja hallitsijoiden vaihtuessa muuttunut, nyt se tunnetaan nimellä Chihkan-torni. Erityisen upea on tornin ulkomuseota muistuttava pihapiiri.

Perinteinen Tainan on kokenut kovia, sillä aina ei ole ymmärretty kaupungin historiallista merkitystä. Esimerkiksi sen keskustaan yritettiin rakentaa maanalaista kauppakeskusta ilman riittävää pohjatutkimusta. Seurauksena oli yhden historiallisen kaupunginosan tuhoutuminen. 1990-luvun puolesta välistä kaupungin historiallista arvoa on pyritty vaalimaan.

Tainan on kuuluisa lukuisista upeista, historiallisista temppeleistään – useat niistä ainutlaatuisia koko Taiwanilla. Koska manner-Kiinan kulttuurivallankumous ei ulottunut Taiwaniin, uskonto tai oikeammin uskonnot ja niiden perinteet elävät edelleen. Tässä Taiwanin neljänneksi suurimmassa kaupungissa historia näkyy myös muistomerkkeinä ja raunioina – muistoja kaupungin rikkaasta historiasta. Ja vaikka menneisyys on näkyvästi läsnä, se ei kuitenkaan tarkoita, että kaupungissa elettäisiin uneliaasti eilisessä: tutustu kaupungin vilkkaisiin ja monipuolisiin yötoreihin! 

 

Kauriin kääntöpiirin lumous

Yksi Taiwanin kiehtovimpia piirteitä on luonnon monimuotoisuus, joka ulottuu ilmastosta ja maanpinnan muodoista kasvistoon ja eläinkuntaan. Etelä-pohjoissuunnassa Taiwan jakautuu trooppiseen ja subtrooppiseen ilmastoon, jakajana on Kauriin kääntöpiiri. Itä-länsisuunnassa maanpinta vaihtuu jylhästä vuoristosta ja lumisista, yli 3.000 metriin kohoavista, metsäisistä vuorenhuipuista alavaan, kumpuilevaan, riisin viljelyyn sopivaan ja jopa kallioiseen rannikkoseutuun.

Etelärannikolla Taiwan ja Thaimaa voisivat olla synonyymeja – lämmintä, aurinkoista, kosteaa. Etelässä, Kentingin luonnonsuojelualueella sijaitsee saaren ainoa varsinainen rantalomakohde hiekkarantoineen. Hyppy saaren sisäosiin paljastaa Taiwanin suurimman makean veden altaan eli joka puolelta kukkuloiden ja vuorten ympäröimän Auringon ja kuun järven. Sen kristallinkirkas vesi, johon ympäröivät vuoret heijastuvat, aamu- ja iltahämärissä veden päälle hiipivä usva, järven keskellä valkoisena hohtava pieni saari…  Auringon ja kuun järvi on yksi Taiwanin suosituimmista nähtävyyksistä ja ulkoilualueista.

Missä itärannikon vuorijonot alkavat etelässä laskeutua alavaksi maaksi, sijaitsee Taiwanin kuuluisin kylpylä Chihpen kuumavesilähteineen. Kaupungin – tai oikeastaan kylän – ja siellä sijaitsevat kylpylät perustivat kylpemisperinteen omaksuneet japanilaiset jo 1900-luvun alussa. Luonnonmukaisesti kuuma, juokseva vesi hieroo ja rauhoittaa, kiireetön oleskelu raikkaassa ulkoilmassa varmistaa sikeät yöunet!

”Käännän katseeni ylöspäin: muutama hajanainen pilvi seilaa sinisellä taivaankannella. Lämmin, juokseva vesi hyväilee ja hieroo kroppaani. Ihana raukeus valtaa kehon, ulkoilma viilentää kasvojani.

Plumps! Vesi vieressäni loiskahtaa, kasvoni kastuvat: naapurikseni lämpimään veteen hyppäsi kylmästä tärisevä paikallinen. Missä ihmeessä täällä on kylmä?! Katson äskeisen hyppääjän tulosuuntaa, ja näen muutaman altaan, joissa ihmiset viihtyvät vain hetkiä. Ymmärrän: kylmävesialtaita. Kuumasta kylmään ja kylmästä kuumaan tuntuu kuuluvan myös paikallisten kylpemistraditioon. Saunasta avantoon ja niin poispäin – sama on meno joka puolella maapalloa.”

Taiwan – turistikohteena vielä varsin uusi ja siksi hyvin säilyneine ominaispiirteineen persoonallinen ja sävykäs – paljastaa vierailijalle uusia, mielenkiintoisia puolia aasialaisesta kulttuurista ja elämästä. Ilha Formosa – kaunis saari!

PS. ”Made in Taiwan” yleistyi 1990-luvulla, jolloin saari tarjosi monille länsimaisille valmistajille edullista, mutta luotettavaa työvoimaa. Samalla saaren talous ja elintaso nousi kohisten. 

Kiinnostuitko?

Tutustu TEMAn Taiwanin kiertomatkaan, joka alkaa Hongkongista ja Macaosta, lue lisää.

Lähteitä:
Jyrki Kallio, Antero Leitzinger: Taiwan – Kiinan tasavalta (Kirja-Leitzinger, 1994)
Robert Kelly, Joshua Samuel Brown:  Lonely Planet Taiwan (Lonely Planet, 2007)
Amy C. Liu: Taiwan A to Z: The Essential Cultural Guide (Community Services Center, 2009)
Shelley Rigger: Why Taiwan Matters (The Rowman & Littlefield Publishing Group Inc, 2011)
Michelin Green Guide Taiwan (Michelin, 2011)