Päivä 1 - Lento Zürichiin ja bussikuljetus Bürserbergiin Itävaltaan
Lennämme aamulla suoralla reittilennolla Helsingistä Sveitsin Zürichiin, jonka lentokentällä TEMA-opas ja bussi odottavat. Ajamme noin tunnin ja kolmen vartin matkan Itävallan puolelle Tschenglan ylängölle Brandnertalin kauniiseen laaksoon, ja Bürserbergin kylässä 1250 metriä merenpinnan yläpuolella katselemme laajoja näkymiä viiden eri laakson suuntaan.
Majoitumme kauniissa maisemissa Taleun hienoon luontohotelliin. Voit tutustua ympäristöön tai rentoutua kylpylä-, uima-allas- ja saunapalvelujen parissa ennen illallista – tarjolla on seudun maukkaita erikoisuuksia, jotka tietenkin valmistetaan paikallisista luomuraaka-aineista.
Päivä 2 - Vaellus Liechtensteinissä, viininmaistelu
Lähdemme kelpo aamiaisen jälkeen passit mukana Liechtensteinin ruhtinaskuntaan Itävallan ja Sveitsin väliin. Vaikka Liechtensteinin pinta-ala on vain 160 neliökilometriä, se jakautuu kolmeen topografisesti erilaiseen alueeseen. Maan matalin kohta on Reinin laaksossa 450 metriä merenpinnan yläpuolella, ja korkein huippu Grauspitze kohoaa 2 599 metriin.
Aloitamme Liechtensteinin pääkaupungista Vaduzista, jossa asuu noin 5 000 tämän mikrovaltion hiukan yli 30 000 asukkaasta. Saamme passeihimme leimat, ja nyt voimme vaeltaa ruhtinaan metsässä romanttista polkua pitkin Walserdorf Triesenbergiin ihailemaan näköalaa Vaduzin komean, noin 700 vuotta sitten rakennetun linnan suuntaan. Linna on ruhtinassuvun koti, ja suku on päättänyt olla avaamatta sitä yleisölle.
Näköala Reinin laakson yli on komea, ja toisella puolella on Sveitsin vuoria. Maassa saattaa nähdä kämmeköitä – niitä kasvaa Liechtensteinissä 48:aa eri lajia. Jatkamme vaellusta pyökkimetsässä. Patikoitavaa on yhteensä vähän yli viisi kilometriä 450–890 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Vaelluksen "palkinnoksi" käymme ruhtinaallisessa Hofkellereissa. Herawingertin viinitila on ollut ruhtinassuvun omistuksessa vuodesta 1712, ja sen maaperä on omiaan pinot noir- ja chardonnay-rypäleille. Tutustumiskierroksen jälkeen saamme lisätietoa ja maistelemme joitakin tilan viineistä.
Vietettyämme päivän Liechtensteinissa virkistäydymme hotellissa ennen schnitzel-illallista Schattenburgin historiallisessa linnassa, jonka siluetti hallitsee Feldkirchin pittoreskia pikkukaupunkia. Linnan historia alkoi jo 1100-luvulla, ja itse Habsburgitkin ovat hallinneet täällä.
Päivä 3 - Vaellus Lünerseejärven ympäristössä, käynti juustolassa
Lähdemme Taleusta Brandiin, josta ajamme Lünerseebahn-junalla komeasti Lünerseejärven tuntumaan 1 979 metrin korkeuteen paikalle, josta on Liechtensteinin rajalle kahdeksan ja Saksan rajalle vain viisi kilometriä. Päivän ensimmäinen vaelluksemme suuntautuu järven ympäri – se muistuttaa pikemminkin lampea, mutta on 139 metriä syvä. Vaellamme noin yhdeksän kilometrin matkan komeassa vuoristomaisemassa, joka on samalla myös luonnonsuojelualue, ja poikkeamme Lünerkrinnen kauniiseen solaan retkilounaalle, ennen kuin suuntaamme alas laaksoon ja sieltä bussilla Grosses Walsertaliin laaksoon.
Grosses Walsertal on ns. biosfäärialue, jonka tarkoituksena on säilyttää luontoa, biologista monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä ja jonka sosiaalis-taloudellisen kehityksen tulee olla paikallisluonteen mukaista. Alueen kasvusto on erittäin monipuolista, ja alppikasvustoon voi Hahnenkopfissa tutustua tarkemmin ns. Blumen-Lehrpfadin varrella – oiva tapa saada lisätietoa sekä kasveista että alueen geologisista piirteistä. Kauniista kukista voi nauttia ja maustekasvien tuoksut tuntea Alppien kirkkaassa ilmassa. Tähän lyhyehköön vaellukseen (n. 1,5 km, korkeuseroa 85 m) kuluu noin tunti.
Kun olemme nauttineet alppiympäristön rauhasta sielumme kyllyydestä, on maku- ja hajuaistin vuoro. Ennen saapumistamme uuteen majapaikkaamme, jossa vietämme seuravat kaksi yötä, käymme juustolassa, jossa valmistetaan ja tarjoillaan mainioita juustoja. Kirjoittaudumme Lingenaussa keskellä Bregenzerwaldin loivia kukkuloita ja vuoria perheyrityksenä toimivaan gasthof-majataloon, jossa illastamme sisältörikkaan päivän päätteeksi.
Päivä 4 - Vaellus Schönenbachissa
Aamupäivän ohjelmassa on kevyt parin tunnin vaellus Schönenbachin pikku taajaman (1 050 metriä merenpinnan yläpuolella) ympäristössä. Palaamme Iferwiesalpen yli Schönenbachiin, jossa nautimme lounaaksi paikallista Käsespätzleä hüttessä (retkeilymajassa). Schönenbachissa on alkukesästä ja syksyllä runsaasti laitumia – täällä laiduntaa parisataa lehmää, jotka viettävät keskikesän ylärinteillä.
Nousemme Bezaussa pieneen Wälderbähnle-museojunaan, joka ajaa vaikuttavissa ja romanttisissa maisemissa kapearaiteista rautatietä pitkin viiden kilometrin matkan Schwarzenbergiin. Matkan varrella on kulttuurimaisemia, metsiä ja 68-metrinen silta. Höyryjunan kyydissä tuntee matkaavansa myös menneisyyteen, kun katselemme Schwarzenbergin kauniita suuria taloja, joista monien ulkoseinissä on paanulaudoitus.
Myöhään iltapäivällä maistelemme Itävallan kansallisjuomaa schnappsia eli kotoisemmin snapsia. Tarjolla on monia muitakin jännittäviä paikallisia tuotteita, kuten mehiläisvahakynttilöitä, ihovoiteita, juustoja jne. – jokaiselle jotakin.
Hotelliin palattuamme nautimme maukkaan kolmen ruokalajin illallisen.
Päivä 5 - Vaellus Karrenin ympäristössä, tutustuminen olutpanimoon
Lähdemme Bregenzerwaldista Dornbirnin avonaisempiin maisemiin. Ajamme Karrenbahn-köysiratavaunulla karjamaja-alueelle, josta avautuu suurenmoinen näköala Bodenjärvelle. Päivän vaellus tehdään pikkutaajamien halki, joiden liepeillä laiduntaa karjaa kesäisin. Reittimme kulkee hiukan kumpuilevassa maastossa, mutta soveltuu lapsille siinä missä aikuisillekin. Nautimme retkilounaan mukavalla alppiniityllä. (Jos Itä-Alppien suurin rotko Rappenlochschlucht on avoinna, voimme vaeltaa sinne asti – mutta kevään 2011 rajut tulvat veivät sieltä kävelysillan mennessään.) Jos aikaa on, ehdimme ehkä käydä myös hiukan omalaatuisen Vonierin perheen toisenlaisessa Rolls Royce -museossa.
Myöhään iltapäivällä käymme Dornbirnin Mohrenbrauereissa, joka on Itävallan tunnetuimpia olutkellareita. Täällä on pantu olutta vuodesta 1834, ja tutustumiskierros antaa hyvän käsityksen koko prosessista. Pääsemme toki maistelemaan panimon hyvää olutta ja nautimme täällä myös illallisen.
Päivä 6 - Vaellus Pfändervuorella ja Bodenseen rantaa Saksasta Itävaltaan
Tänään käymme naapurikaupunki Bregenzissä, josta vaellamme Schwedenwegiä eli Ruotsalaisten tietä Pfändervuorelle. Vaellukseen menee noin kaksi tuntia. Ruotsalainen sotajoukko tuli tätä tietä vuorelta kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1600-luvun puolivälissä ryöstämään kaupunkia. Voit itse valita, nousetko huipulle jalan vai köysiratavaunulla (paluulippu sisältyy joka tapauksessa matkan hintaan). Vaellamme Rudolf Koivun kuvitusta muistuttavan metsän läpi, jossa purot solisevat ja naava koristaa puita, kunnes saavumme alppiniityille, joilta aukeaa huikea näköala Bodenjärven yli. Ennen saapumistamme Pfänderspitzelle vaellamme myös yli kukkivien hiihtomäkien, joissa hiihtohissien vaijerit roikkuvat kuin pyykkinarut. Jos matkalla on tullut hiki, köysiradan yläaseman vieressä on oikeita pesuhuoneita suihkuineen kaikkineen.
Ylhäällä Pfänderin huipulla odottaa kiehtova näky, jolle Alppien huiput ja järvi muodostavat suurenmoiset puitteet. Kun hanhikorppikotka – komea petolintu – levittää suuret siipensä, huomaa miettivänsä, jatkaako se saman tien liitoaan horisontin tuolle puolen.
Hyvän retkilounaan jälkeen palaamme köysiratavaunulla Bregenziin ja kävelemme vähän satamassa ennen lauttamatkaa Saksan puolelle, jossa teemme kaupunkikierroksen kuvankauniissa Lindaussa (n. tunnin kävely). Palaamme komeaa rantakatua pitkin Itävaltaan ja Bregenziin illastamaan vedenrajassa (n. kahden tunnin kävely).
Päivä 7 - Kaupunkikävely Zürichissä Sveitsissä ja kotiinpaluu
Palaamme bussilla Zürichiin ja teemme lyhyen kävelykierroksen sen keskiaikaisessa osassa, jossa saattaa nähdä merkkejä jopa roomalaisista, jotka perustivat tänne tulliaseman jo 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Sisältörikkaan ja vaihtelevan matkan jälkeen on aika siirtyä lentokentälle paluulentoa varten.