Päivä 1 - Lähtö
Lento Helsingistä Haniaan Koillis-Kreetalle, josta siirrymme bussilla hotelliimme Georgioupolissa.
Päivä 2 - Vaellus Argiroupoliin
Päivän kuuden kilometrin pituinen vaellusreitti kulkee ikivanhoja aasinpolkuja eli ns. kaldirimeja pitkin laakeripensaiden, myrttien, storaksipuiden keskellä ja suurien johanneksenleipäpuiden katveessa Roustikasta Argiroupoliin. Roustikassa Eliaan luostari kertoo omaa tarinaansa vapaustaistelusta: vanhoissa tilikirjoissa on merkintöjä patruunoiden valmistuksesta ja ruokajakelusta. Harmaat kivimuurit ympäröivät pieniä peltotilkkuja ja oliivipuita, kanat kaakattavat ja lampaiden kellot kilkattavat ja korkealla taivaalla voi ehkä nähdä liitelevän hanhikorppikotkan.
Nautimme lounaan antiikinaikaisella lähteellä tuhatvuotisen plataanipuun alla ja lounaan jälkeen olemme perillä Argiroupolissa, jota antiikin aikaan kutsuttiin nimellä Lappa. Tarun mukaan kaupungin perusti Agamemnon ja se oli roomalaisten miehityksen aikaan ykis mahtavimmista kaupungeista läntisellä Kreetalla. Nyt se on unelias kylä, joka herää eloon viikonloppuisin kun monet kreetalaiset saapuvat kylään sunnuntailounaalle plataanipuiden katveeseen.
Bussimatkalla takaisin Georgioupoliin pysähdymme Kournajärvellä, joka on Kreetan ainoa makeavetinen luonnonjärvi ja muuttolintujen tärkeä levähdyspaikka. Myöhään iltapäivällä on vielä aikaa käydä uimassa Välimeren suolaisissa aalloissa ennen päivällistä paikallisessa tavernassa.
Päivä 3 - Vaellus Agia Irinin rotkossa
Länsi-Kreetan jylhää Lefka Ori -vuoriketjua halkoo kolmisenkymmentä syvää rotkoa. Vuoret ovat kautta aikojen antaneet suojaa niin ihmisille vaikeina aikoina kuin villieläimille ja kasveillekin.
Ajamme kapeita teitä halki saaren appelsiiniviljelysalueen kohti etelää ja Agia Irinin kylää, josta alkaa päivän vaellus alas pitkin mutkittelevaa, yhdeksän kilometrin pituista rotkopolkua. Rotkon rinteillä kasvaa sypressejä, pinjamäntyjä ja plataanipuita. Punakukkaiset oleanterit kukkivat ja ilman täyttää timjamin, salvian ja kyntelin tuoksu.
Agia Irinin rotko ei ehkä ole yhtä kuuluisa kuin pidempi Samarian rotko, mutta se on vähintäänkin yhtä kaunis ja sen lisäksi kävijöitä on täällä vähemmän. Monet matkailijat eivät tänne löydä ja siksi juuri täällä rotkon rauhassa voit hyvällä onnella nähdä hanhikorppikotkan liitelevän korkealla taivaalla. Suurella todennäköisyyydellä näet ainakin alppivariksia, kalliopääskyjä ja punapäälepinkäisiä.
Rotkon suulla nousemme taas bussiin ja suuntaamme kohti rannikkoa. Vaellusreitti Agia Irinin rotkossa kulkee melko suurelta osin varjossa, mutta silti mukaan kannattaa ottaa sekä aurinkovoide että vettä.
Myöhään iltapäivällä saavumme Libyanmeren rannalle ja pieneen Paleohoran rannikkokylään, jossa vietämme seuraavat neljä yötä.
Päivä 4 - Vaellus Elafonissin rannalle
Kreetan karun etelärannikon maisemat ovat suurenmoiset. Vaellamme reilun 10 kilometrin matkan pitkin tallattuja vuohipolkuja, jotka paikoin mutkittelevat korkealla meren tyrskyjen yläpuolella ja paikoin teräväkivisillä rantakallioilla tai houkuttelevissa hiekkapoukamissa.Vuoret kohoavat korkeina kohti taivasta ja hyvällä onnella näet harvinaisen partakorppikotkan, joka pesii täällä.
Matkan alussa mastiksipensaat ja oleanterit reunustavat polkua kunnes saavumme tuulen tuivertamien, ikivanhojen kyhmyisten katajien metsään lähempänä päivän määränpäätä, Elafonissin hiekkarantaa. Vuosisatojen ajan alue oli autio. Vesipula ja merirosvojen muodostama uhka pitivät jopa kovapintaiset kreetalaiset täältä poissa. Elafonissin rannan hiekka on vaaleanpunertavaa ja merivesi kristallinkirkasta. Elafonissi onkin usein äänestetty maailman hienoimpien rantojen joukkoon. Elafonissi on oikeastaan pieni saari, jota yhdistää Kreetan saareen hiekkasärkkä. Kun meri on rauhallinen, voi hiekkasärkkää pitkin kävellä matalassa vedessä Elafonissille.
Hyvällä onnella näet täällä pienen kreetalaisen viherkonnan, jonka väritys muistuttaa armeijan maastopukua. Joidenkin biologien mielestä näiden pienten kilpikonnien DNA poikkeaa niin paljon kreetalaisten sammakoiden DNA:sta, että viherkonnan pitäisi olla oma alalajinsa. Elafonissilla pesii muuten myös toinen matelija, karettikilpikonna.
Halutessasi voit päivän vaelluksen sijaan viettää rentouttavan rantapäivän. Pääset bussin kyydissä Elafonissiin ja kohtaat muun ryhmän siellä.
Päivä 5 - Vaellus Anydrin rotkossa
Aamulla lähdemme bussilla Azogiresin kylään 400 metrin korkeuteen. Päivän vaellusreitti alkaa suuren ainavihannan plataanipuun alta. Vanhan, 99 kirkkoisälle omistetun luostarin luona pysähdymme hetkeksi ja saat kuulla oppaalta heidän kohtaloistaan.
Kuljemme vehreillä rinteillä mutkittelevilla poluilla, joilta avautuvat hienot näkymät vuorille ja horisontissa häämöttävälle merelle. Ohitettuamme pienen Anydrin kylän reitti jatkuu alas samannimiseen rotkoon, jota pitkin patikoimme aina meren rantaan asti. Rannalla katamme retkilounaan ja lounastamme säestää aaltojen kuohu. Lounaan jälkeen kuljemme noin tunnin matkan helppokulkuista rantatietä takaisin Paleohoraan.
Kreetan oliiviöljyt kuuluvat maailman parhaiden joukkoon ja joitakin niistä tuodaan Suomeen asti. Ennen päivällistä saamme maistella erilaisia oliiviöljyjä.
Päivä 6 - Vaellus rannikkoa pitkin Sougiaan
Tämänpäiväinen 17 kilometrin pituinen taival on viikon pisin, ja sille tarvitaan kunnolliset, sisäänajetut vaellusjalkineet ja hyvää kuntoa. Kuljemme pitkin polkuja fyrganaksi kutsutun nummikasvillisuuden keskellä nousten yhä korkeammalle rannan yläpuolelle. Ohitamme pieniä merenlahtia sekä värihernettä ja kanervaa kasvavia tiheikköjä ennen kun saavumme ylös tasangolle, jolla vallitsee hiljaisuus – vain vuohen kaulassa roikkuva kello tai petolinnun huuto katkaisee hiljaisuuden. Kirkkaalla ilmalla voi horisontissa nähdä Gavdos-saaren, Euroopan eteläisimmän kolkan ennen Afrikkaa.
Laskeudumme retkilounaalle Lissoksen rannalle, jonka ympärillä on antiikinaikaisia raunioita ja suuria johanneksenleipäpuita. Täällä sijaitsi aikoinaan parantola, antiikinaikainen kylpylä, joka rikastui apua hakeneiden pyhiinvaeltajien temppelille antamista lahjoista. Lissos oli suuruutensa aikakaudella laajalti tunnettu parantavan vetensä ansiosta. Voit itseki täyttää vesipullosi raikkaalla, hyvällä lähdevedellä.
Päivä 7 - Vaellus Sirikarista Poliriniaan
Tämän päivän noin kuuden kilometrin pituinen vaellus vie Sirikarista laidunmaiden halki kohti plataanipuiden ja vaaleanpunaisten oleanterien katveessa solisevaa puronuomaa. Kalkkipitoisessa, kyntämättömässä maaperässä kukkivat keväisin lukuisat monivuotiset orkideat, kirjaimellisesti keskellä polkua. Syksyisin kukkivat vaaleanpunaiset syklaamit ja valkoiset merisipulit. Ympäröivien kallioseinämien kolot tarjoavat erinomaisia pesimäpaikkoja mm. korpeille, vuorikotkille ja hanhikorppikotkille.
Vaellus päättyy Poliriniaan, jossa viiniköynnösten varjossa, korkealla sijaitsevassa tavernassa nautimme näköalasta ja virkistävästä juomasta. Matkalla Haniaan ohitamme yhden Kreetan viinialueista. Jo minolaiset viljelivät täällä aikoinaan viiniköynnöstä ja nauttivat viiniä. Nykyisin Kreetalla tuotetaan yhä enemmän erinomaisia puna- ja valkoviinejä. Hanian omaa, pihkanmakuista retsinaa (Retsina Chanion) pidetään yhtenä Kreikan parhaista.
Haniassa majoitumme keskeisellä paikalla sijaitsevaan hotelliin vanhankaupungin liepeille. Jäähyväisillallisen nautimme kauniissa venetsialaisessa satamassa.
Päivä 8 - Kotiinpaluu
On tullut aika lähteä kotiin, ellet sitten ole valinnut lisäviikkoa jossakin Finnmatkojen Kreetan rantalomakohteessa. Paluulennon lähtöajasta riippuen saatat vielä ehtiä Hanian vanhaankaupunkiin, tutustumaan skandinavialais-kreikkalaisiin kaivauksiin tai Iraklionin arkeologiseen museoon ja Knossokseen esimerkiksi paikallisen retkijärjestäjän retkellä. Tai voit vielä nauttia hetken auringosta ja uimisesta Välimeressä.
Jos jatkat lomailua Finnmatkojen rantalomakohteessa, siirryt toisen viikon hotelliin Hanian lentokentän kautta. Varaudu siihen, että joudut jonkin aikaa odottamaan Suomesta saapuvia asiakkaita ennen kun bussi lähtee lentokentältä kohti hotellia. Lentokentällä tapaat Finnmatkojen oppaita, jotka ohjaavat sinut bussiin, joka kuljettaa sinut valitsemaasi hotelliin.