Vinkit & artikkelit

Joko sinä tunnet perintösi antiikin Kreikalta?

Maailmanperintöluettelon kohteet kiinnostavat matkailijoita 

Maailmansodat tuhosivat merkittäviä määriä äärimmäisen arvokasta kaupunkiperintöä. Toisen maailmansodan jälkeen alettiin puhua yhteisten perintökohteiden suojelusta. Lopulta vuonna 1972 solmittiin kansainvälinen maailmanperintösopimus. Tänä päivänä UNESCOn maailmanperintökohteet ovat houkuttelevia matkakohteita ja siten merkittäviä sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Kulttuurikohteista 17 sijaitsee nyky-Kreikan alueella.

Maailmanperintösopimus hyväksyttiin UNESCOn yleiskokouksessa 16.11.1972. Se on ensimmäinen kansainvälinen asiakirja, jonka tavoitteena on suojella maailman korvaamatonta kulttuuri- ja luonnonperintöä. Sopimuksessa painotetaan yhteistä moraalista ja taloudellista vastuuta maailmanperinnön vaalimisessa.

”Maailmanperintökohteet kuuluvat kaikille maailman ihmisille, sijaitsivatpa ne missä päin maailmaa tahansa”, kiteytetään Unescon maailmanperintökohteiden virallisilla verkkosivuilla.

Nykyisessä maailmanperintöluettelossa on 890 kohdetta, joista 689 kulttuurikohdetta. Perintökohteiden määrä kasvaa koko ajan.

Haavoittuva perintömme

Ajatus maailmanperintölistasta juontaa vuosituhansien taakse. Jo antiikin kansoilla oli lista maailman seitsemästä ihmeestä, joita olivat Egyptin pyramidit, Babylonin riippuvat puutarhat, Artemiin temppeli Efesoksessa, Faroksen majakka Aleksandrian edustalla, Zeuksen patsas Olympiassa, Halikarnassoksen mausoleumi ja Rhodoksen kolossi.

Antiikin ihmisten määrittämistä maailman ihmeistä nykypäivään ovat säilyneet vain Egyptin pyramidit, muista on jäänyt vain osia. Myös tänä päivänä kulttuuri- ja luonnonperintökohteet ovat haavoittuvaisia; niitä uhkaavat sodat, luonnonkatastrofit, kaupungistuminen lieveilmiöineen, saasteet – ja massaturismi. Mutta matkailusta on myös hyötyä, sekä taloudellisessa että henkisessä mielessä.

Klassinen Kreikka, osa nyky-Kreikan taloutta

UNESCOn pääjohtaja Federico Mayor pohti matkailun etuja Pariisissa vuonna 1995 näin: ”Voiko olla parempaa tapaa edistää ihmisten välistä ymmärrystä ja tehdä tunnetuksi luonnon- ja kulttuuriperintöä kuin matkailu? Perintökohteet ovat aina olleet tärkeitä turismille, sillä ihmisen ja luonnon mestariteokset herättävät meissä tunteita, joita on mahdotonta siirtää muille.”

Turismilla on suuri merkitys myös Kreikan taloudelle.  Noin viidesosa Kreikan työpaikoista on matkailualalla. Vuonna 2009 Kreikassa kävi lähes 15 miljoonaa matkailijaa.

Turismilla on suuri merkitys myös Kreikan taloudelle.  Noin viidesosa Kreikan työpaikoista on matkailualalla. Vuonna 2009 Kreikassa kävi lähes 15 miljoonaa matkailijaa.

Kreikan suosikkikohteet perintölistalla

Kreikan matkailun suosikkikohteiden ykkössijalla ja yksi tunnetuimmista maailmanperintökohteista on Ateenan keskustassa kohoava Akropolis-kukkula, jonka huipulla hohtaa Parthenonin kaunis valkoinen marmoritemppeli.

Akropolis valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1987 ja se täytti kuudesta valintakriteeristä peräti viisi eli kohdat 1–4 ja 6:

  • Nro 1. Kohde on ihmisen luovaa älykkyyttä osoittava mestariteos.
  • Nro 2. Kohde esittää ihmiskunnan arvojen muokkautumista aikojen saatossa.
  • Nro 3. Kohde on ainutlaatuinen näyte elävästä tai kadonneesta kulttuuritraditiosta tai sivilisaatiosta.
  • Nro 4. Kohde on huomattava arkkitehtoninen tai tekninen esimerkki rakennuskokonaisuudesta tai alueesta, joka edustaa merkittävää aikakautta ihmiskunnan historiassa.
  • Nro 6. Kohde on yhteydessä elävään traditioon, aatteisiin, katsomuksiin, taideteoksiin tai kirjallisuuden tuotoksiin.

Edellä mainittujen ehtojen lisäksi huomioitiin kulttuurikohteen aitous, sen suojelun johtaminen ja organisointi. Nykyään Akropolis on tarkkojen suojelutoimien kohteena, mutta esimerkiksi 1600-luvulla temppelit kärsivät sodassa suuria vaurioita.

Heti Akropoliin jälkeen suosituin arkeologinen kohde on Delfoi, jota pidettiin antiikin aikana tunnetun maailman keskuksena, paikkana jossa taivas ja maa kohtasivat. Antiikin aikana Delfoista tuli tärkein Apollonin palvontapaikka Kreikassa, jonne tultiin kysymään oraakkelin neuvoa sekä yksityisissä että yhteisissä asioissa. Hellenistisellä ajalla Delfoin uskonnollinen ja valtiollinen merkitys heikkeni, ja lopulta keisari Theodosius sulki paikan 390-luvulla. Kaivauksia alueella on tehty 1880-luvulta lähtien, ja maailmanperintöluetteloon se otettiin vuonna 1987 samoilla perusteluilla kuin Akropolis.

Matkalla länsimaisen sivistyksen juurille

TEMA-matkojen kahdeksan päivää kestävällä Klassisen Kreikan -kiertomatkalla ehditään Akropoliin ja Delfoin ohella myös neljään muuhun maailmanperintökohteeseen, Olympiaan, Mistraan, Epidaurokseen ja Mykeneen.

Menneisyyden rakennukset ja kokonaiset kaupungit tuovat historian ja sen tapahtumat lähelle. Ne myös auttavat eläytymään ammoin eläneiden ihmisten elämään; juuri heidän, jotka ovat jättäneet meille tämän upean perinnön, muistomerkit menneisyydestämme, ihmisyydestämme.

Ajatellaan vaikka nykyajan olympialaisia, joiden historia juontaa juurensa antiikin olympiakisojen perinteeseen ja nimenomaan Olympiassa neljän vuoden välein järjestettyihin suosittuihin kisoihin 776 eaa.–393 jaa. Jumalanrauha eli aselepo vallitsi kolme kuukautta ennen kisoja ja niiden aikana. Palkinnoksi voittajat saivat öljypuun seppeleen, mutta nauttivat myös arvostusta ja kotivaltion antamia taloudellisia etuja, jotka noina aikoina olivat kultaa, hopeaa, orjia ja orjattaria tai verovapaus. Melko tuttua ja lohdullisen ikiaikaista näin nykyajan olympialaisia seuranneesta!

Olympian arkeologinen alue on tuonut paljon uutta tietoa sekä antiikin olympialaisista että tuon ajan ihmisten elämästä ylipäätään. Se valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1989.

Antiikin ihmisten elämää valottaa myös 1988 maailmanperintölistalle hyväksytty Epidauroksen arkeologinen alue: Epidauros oli antiikin aikana yksi Välimeren alueen tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista. Siellä sijaitsi lääkintätaidon ja parantamisen jumala Asklepioksen pyhäkkö ja hoitolaitos, jonne rakennettiin potilaiden viihdyttämiseksi myöhemmin teatteri, urheilukenttiä ja kylpylöitä. Vaikka Epidauroksessa säilyneistä rakennuksista mainitaan aina erityisesti  noin 14 000-paikkaisen teatterin uskomaton akustiikka (pelkkä kuiskaus kantaa näyttämöltä ylimmälle penkkiriville), merkittävä ja mielenkiintoinen on myös huomio terveysturismin periytymisestä antiikin kreikkalaisilta meille. 

 

Kreikan maailmanperintökohteisiin tutustuminen auttaa meitä tutustumaan omaan länsimaiseen identiteettiimme ja siihen millaiset kulttuuriset ja sosiaaliset voimat sitä ovat muokanneet.

Silmän ja sydämen välillä sanotaan olevan suora yhteys. Kun näkee, kokee. Menneisyyden ihmisten intohimoista, ruumiillisista ja henkisistä tarpeista, kauneudentajusta ja -janosta kielivissä Kreikan arkeologisissa kohteissa voi esittää itselleen yhä uudelleen kysymyksen: Muuttuuko ihminen? Onko länsimaisen sivistyksen kehtona pidetyn antiikin Kreikan kulttuuri niin lähellä omaa kulttuuriamme, että voisimme jakaa muinaisten ihmisten kanssa yhä tasavertaisina ajatuksiamme?

Tervetuloa matkalle tutustumaan yhteiseen historiaamme ja sen jättämään perintöön Kreikassa!  

Vinkin artikkeliin antoi TEMA-oppaamme Maarit Nieminen.

Kiinnostuitko Kreikasta ja sen historiasta? 

Tutustu TEMA:n kierto- ja vaellusmatkoihin Kreikassa!

Kirjallisuutta:
Maailmanperintö – tutki ja opi (UNESCO)
Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa (Flaceliere)
Antiikin Kreikan maailma (Camp & Fisher)

UNESCOn viralliset World Heritage -verkkosivut

 
XClose
 
XClose
Tilaa TEMA-matkojen uutiskirje!

Uutiskirje pitää sinut ajan tasalla TEMA-maailman tapahtumista. Saat suoraan sähköpostiisi viimeisimmät matkauutuudet, houkuttelevat tarjoukset ja kertomukset kaukaisista maailmankolkista. .

Täytä vain tiedot alle ja lähetä tilaus matkaan!


Jokaisen Teman Uutiskirjeen alalaidassa on peruutuslinkki, jota klikkaamalla voit päättää tilauksesi koska tahansa.