Australia– ”Down under” – manner siellä jossakin, maapallon eteläisellä pallonpuoliskolla. Joillekin suurten lupausten ja mahdollisuuksien maa, toisille eksoottisten ja erikoisten ilmiöiden tyyssija. Yhdessä naapurinsa Uuden-Seelannin kanssa Australia on kiehtova ja unohtumaton matkakohde.
Aussie, Ozzie, Oz – Australiasta ja australialaisista käytetään monia nimityksiä, kaikki johdannaisia mantereen ja maan nimen englanninkielisestä ääntämisestä. Ihmemaa Ozin – nuoren Judy Garlandin tähdittämän elokuvan – kanssa sen sijaan Australialla ei ole mitään tekemistä, vaikka monien kiehtovien ihmeiden maa onkin.
Didgeridoo, kengurut, bumerangi – ja Crocodile Dundee?
Maailman pienin manner on samalla maailman suurin saari ja kuudenneksi suurin valtio. Sillä on yli 25 000 kilometriä rantaviivaa, noin 4 000 kilometriä leveyttä ja yli 3 000 kilometriä pituutta – kooltaan siis noin 50 % suurempi kuin koko Eurooppa.
Suomesta katsoen pitkän matkan päässä sijaitseva Australia herättää vahvoja yksittäisiä mielikuvia. Vaikka ne perustuvat usein esimerkiksi elokuvien, kirjojen ja sarjakuvien ruokkimille kärjistyksille, osa niistä osoittautuu paikkansa pitäviksi: aava ja kuiva manner, paahtava aurinko, krokotiilit ja arkijärkeä käyttävä maanläheinen elokuvasankari (tai antisankari) Crocodile Dundee, aboriginaalien pyhä paikka Ayers Rock ja auringonnousu.
Leimallisia Australialle ovat myös kengurut ja laiskiainen, bumerangi, didgeridoo-soitin, surffareiden Bondi Beach, Suuri valliriutta – maailman suurin merisuojelualue. Australia tuntuu tutulta jo ennen matkaa!
”Aavikko jatkuu silmänkantamattomiin. Tuulen tuivertamia matalia puita, heinää, pensaikkoa, aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta punertavien läikkien täplittämälle hietikolle. Valtava möhkäle kohoaa taivaanrannasta – Ayers Rock. Onko se todella noin suuri?! Kuin jättiläinen olisi pudottanut kantamansa kivimöykyn keskelle Australian muuten latteaa keskiosaa.
Laskeva aurinko värjää maiseman ja kalliomuodostelman punaisen eri sävyihin – kapeissa kanjoneissa väri on tumman purppuraa. Mitä alemmaksi tulipallo laskeutuu, sitä syvempiä ovat punaisen sävyt. Hytisyttää: viileä tuuli kuivattaa ihon hetkessä. Ayers Rock piirtyy tähtitaivasta vasten uhkaavan mustana kuin hiili. Ei ihme, että paikka on aboriginaaleille pyhä.”
Tosiasiassa Australia on yli 21 miljoonan asukkaan nykyaikainen, menestyvä ja vauras valtio. Vuosikaudet jatkunut vakaa taloudellinen kasvu on nostanut Australian maailman valtioiden listalla sijalle 14 bruttokansantuotteella mitaten. Maan suurimmat kauppakumppanit ovat Kiina, Japani, Etelä-Korea, Intia ja Yhdysvallat. Australian menestystä on vauhdittanut raaka-aineiden kohonnut kysyntä – Australia tuottaa mm. hiiltä, rautamalmia ja kultaa. Myös maataloustuotteiden viejänä Australia on merkittävä, maan päätuotteet ovat vehnä ja villa.
Nykyään Australia tunnetaan myös maailman neljänneksi suurimpana viininviejänä.
Raaka-aineiden, maataloustuotteiden ja viinien lisäksi Australia on tuottanut oman osansa kansainvälisiä pop- ja rock-tähtiä 60-luvulta nykypäivään: Kylie Minogue, Olivia Newton-John, the Bee Gees, the Easybeats, AC/DC, Nick Cave ja Bad Seeds, Midnight Oil, the Church – vaikka matka maailmanmaineeseen on maantieteellisesti pitkä, englanninkieli helpottaa pääsyä ”suurille lavoille”.
Jättiläisten jäljillä
Aboriginaalien, Australian alkuperäisten asukkaiden, uskotaan matkanneen mantereelle Kaakkois-Aasiasta noin 50.000 vuotta sitten. Eurooppalaisten saapuessa maahan 1700-luvun lopulla aboriginaalien määrä oli lähteestä riippuen puolesta miljoonasta miljoonaan. 300 heimoon jakautuneet alkuasukkaat puhuivat 250 eri kieltä – kielten runsaus johtui heimojen eristyneisyydestä ja suurista etäisyyksistä: yhteistä kieltä ei tarvittu. Australian mantereen valtava mittakaava tarjoaa niin aavoja hiekkarantoja, autioita erämaita, trooppisia sademetsiä kuin myös korkeuksiin ulottuvia vuoria. Kullakin heimolla oli oma maa-alueensa joka perustui heimon ja maa-alueen henkiseen yhteenkuuluvuuteen. Omilta paikkakunniltaan heimolaiset tekivät sekä kaupankäyntiin että rituaaleihin liittyviä vaelluksia.
Kuten muillakin kansoilla, myös aboriginaaleilla on oma selityksensä maailman synnylle. Heidän mukaansa maailma oli alussa hahmoton, harmaa ja litteä – ei vuoria, jokia, järviä eikä elämää. Kunnes tuli Uniaika, Dreamtime. Silloin harmaudesta nousi jättiläismäisiä olentoja, jotka vaelsivat hahmottomuudessa etsien vettä ja ruokaa. Jättiläismäisen kokonsa vuoksi olentojen vaellukset synnyttivät laaksot, joet ja muut maanpinnan muodot.
Karu menneisyys, moderni nykyaika
Joidenkin mielissä Australia on edelleen se kaukainen manner, jonne yhteiskuntaan sopimattomat vangit karkotettiin. Toisten mielissä kajastelee maan menneisyys aboriginaaleihin karsaasti, jopa vihamielisesti suhtautuvana maana.
Totuus on toisenlainen. Karkotukset Australiaan – jonka Iso-Britannia oli ottanut siirtomaakseen James Cookin tutkimusmatkojen tuloksena – lopetettiin jo vuonna 1868, johon mennessä mantereelle oli kyyditty noin 160.000 vankia. Vangit ja aboriginaalien kohtalo liittyvät yhteen: vangeille tarkoitettuja siirtokuntia perustettiin aboriginaalien asuinpaikoille, lisäksi vankien ja muiden siirtolaisten mukanaan tuomat sairaudet harvensivat alkuasukkaita.
”Olenko ollut täällä ennenkin? Levoton, mutta oudon lohduttava ja rauhoittava tunne valtaa mieleni, kun näen edessäni aukeavan syvänvihreän, hitaasti huojuvan metsän. ”Ikiaikaista kasvillisuutta, muinaisia eläimiä, maailman vanhin sademetsä” – muistan oppaan myös maininneen, että osalla kasveista on suorat linkit 100 miljoonan vuoden takaiseen Gondwana-mantereeseen – ennen kuin mantereet olivat ajautuneet eroon toisistaan. Onko alitajuntani – alin tajuntani – herännyt?
Veri humisee korvissani. Näen ja aistin yhteyden noin 50 000 vuotta vanhaan alkuasukaskulttuuriin, yhteen maailman vanhimmista. Kuulen oppaan selostuksen vain vaimeasti. Matkaanko ajassa aboriginaalien kansanperinteen Unimaailmaan? Äkisti alkava trooppinen rankkasade katkaisee unelmointini – pakko päästä suojaan jättimäisten puiden siimekseen.”
Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Vuosikymmenten kuluessa Australiaan muutti ihmisiä lukuisista maista. Jos Yhdysvaltoja on joskus kutsuttu kansojen ja kulttuurien sulatusuuniksi, Australia vastaa kuvausta lähes yhtä hyvin jos ei paremminkin. 1960-luvun yhteiskunnalliset muutokset ulottuivat myös Australiaan – esimerkiksi vuoden 1967 kansanäänestyksen perusteella aboriginaalien asemaan ryhdyttiin tekemään myös lainsäädännöllisiä muutoksia. Samoin vasta tuolloin aboriginaalit otettiin huomioon väestönlaskennassa. Muutokset jatkuivat, kun vuoden 1972 hallitus lopetti pakollisen asepalveluksen, poisti yliopistojen lukukausimaksut ja muutti terveyspalvelut maksuttomiksi. Sama hallitus suosi monikulttuurisuutta sekä suositteli samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.
Juomanlaskijoita ja viininviljelijöitä
Viinin viljelyllä on Australiassa pitkät perinteet, sillä maan ensimmäiset viinitarhat perustettiin jo 1700-luvun lopulla. Nyt viinistä saa leipänsä – ja juomansa – lähes 2 000 viljelijää yli 60:lla alueella, joista yksi on Yarra Valley Melbournen ulkopuolella. TEMA-matkalla pääset tutustumaan Domaine Chandonin viinitilaan ja maistelemaan tilan viinejä. Yarra Valley on viinialueena arvostettu – niin arvostettu, että Möet & Chandon valmistaa siellä kuohuviiniään.
Australialla ei ole omia, alkuperäisiä rypälelajikkeita, vaan ne on tuotu pääasiassa Euroopasta ja Etelä-Afrikasta – ensimmäinen vuonna 1788 Hyväntoivonniemeltä. Ensimmäisten epäonnisten viljely-yritysten jälkeen viinintuotanto pääsi viimein vauhtiin 1820-luvulla. Nykyään Australiassa viljellyt Shiraz, Cabernet Sauvignon, Merlot, Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Riesling ovat muualtakin tuttuja lajikkeita, innokkaimmat viljelijät ovat jalostaneet näistä omia muunnelmiaan.
Suurin osa viineistä tuotetaan Australian viileämmissä eteläosissa, myös Tasmanian saari on noussut yhdeksi merkittäväksi viinintuotantoalueeksi. Australian arvostus monipuolisena viinintuottajana perustuu onnistuneeseen yhdistelmään perinteitä ja nykyaikaa, käsityötä ja tekniikkaa.
Viinin lisäksi Australia on tunnettu olutmaa – jo James Cook toi 1760-luvun tutkimusmatkoilla mukanaan olutkulttuurin sekä Australiaan että Uuteen-Seelantiin. Nykyään Australian olutkulttuuri on vireää, sen ansiosta maassa on esimerkiksi lukuisia pienpanimoita.
Cook itse uskoi oluen terveysvaikutukseen – hän varasi The Endeavour -laivalleen neljä tonnia olutta, mutta jo kuukausi Iso-Britanniasta lähdön jälkeen olut oli lopussa, ja oli pakko siirtyä viiniin. Kapteeni Cookille kuuluu myös kunnia oluen valmistuksen aloittamisesta löytämissään maissa – maaliskuun 27. vuonna 1773 ensimmäinen olut pantiin alulle Uudessa-Seelannissa.
Taru kahdesta saaresta – ja Sormusten herrasta
Siinä missä aboriginaalit antavat oman leimansa Australialle, siinä Uuden-Seelannin alkuasukkaat ovat vajaat tuhat vuotta sitten saarille Polynesiasta purjehtineita maoreja – maorit olivat Uuden-Seelannin ensimmäiset asukkaat. Taitavia kalastajia, metsästäjiä ja maanviljelijöitä, maorit muodostavat yhä noin 15 % Uuden-Seelannin väestöstä.
Vuosisatojen aikana maahan on virrannut eri aikoina brittejä, skotteja ja muita eurooppalaisia, polynesialaisia sekä aasialaisia – sulatusuuni siis tämäkin maa. Myöhäisen asutuksen johdosta Uutta-Seelantia pidetään viimeisenä asumattomana säilyneenä merkittävänä alueena. Uuden-Seelannin väkiluku on edelleenkin vain runsaat neljä miljoonaa.
”Katson maisemaa auton ikkunasta: syvän vihreää metsää, joka yhtenäisenä ja katkeamattomana mattona peittää vuoren rinnettä. Nostan katsettani ylemmäksi. Ja vieläkin ylemmäs, kunnes vihreä metsämatto muuttuu harmaaksi kiviseinämäksi. Häikäisevän valkoiset lumi- ja jäävirrat raidoittavat ikiharmaata kalliota. Kattona, kaikkein korkeimmalla vuorten lumiset huiput, joilta tuuli nostattaa valkoisen verhon – se yhtyy taivaankaareen ulottuviin pilvimuodostelmiin. Yksi upeimpia milloinkaan näkemiäni maisemia. Voin hyvin kuvitella Gandalfin kiitämässä valkoisella hevosellaan vuorten hohtavilla huipuilla.”
Uskomattoman vaihtelevien, usein jylhien maisemiensa ansiosta Uutta-Seelantia on käytetty lukuisten elokuvien kuvauspaikkana. Tunnetuin se lienee uusi-seelantilaisen Peter Jacksonin ohjaamista Taru sormusten herrasta -elokuvista, jotka ovat houkutelleet saarille myös turisteja. Sama maantieteen ja maaperän monipuolisuus, puhtaat vedet ja ainutlaatuinen ilmasto suosivat myös maan viiniteollisuutta – joka tosin pääsi kunnolla vauhtiin vasta 1970-luvulla.
Vaikka maassa tuotetaan viiniä lukuisista eri rypälelajeista, ehdottomasti parhaana pidetään Uuden-Seelannin Sauvignon Blanc -viinejä. Viiniasiantuntijat ovat kuvailleet niitä jopa maailman parhaiksi! Koska viiniteollisuus on Uudessa-Seelannissa päässyt käyntiin suhteellisen myöhään, kasvubuumi on ollut huikea. Maan viinituotanto on muutamassa kymmenessä vuodessa moninkertaistunut.
Uuden-Seelannin viinituotantoon pääset tutustumaan ja viinejä maistelemaan myös TEMA-matkallamme.
Australian ja Uuden-Seelannin keskinäinen läheisyys – ja etäisyys muista mantereista – sekä maiden kesken lisääntyvä taloudellinen yhteistyö ovat mahdollisesti synnyttämässä yhden yhteisen talousalueen vuoteen 2015 mennessä. Millainen taloudellinen mahti tästä uniosta voikaan syntyä?! Jo nyt Australia on synnyttänyt maailmanluokan yrityksiä, ehkä tunnetuimpana Sir Rupert Murdochin News Corporation.
Kiinnostuitko? Tutustu TEMAn kiertomatkoihin Oseaniassa.
Lähteitä:
Näe ja koe Australia (Tammi, 2009)
Mika Väyrynen: Australia (Suomalainen matkaopas, 2006)
Paul Whitfield: The Rough Guide to New Zealand (Rough Guide, 2010)
Hugh Johnson: Viiniopas (Gummerus, 2011)
Uutiskirje pitää sinut ajan tasalla TEMA-maailman tapahtumista. Saat suoraan sähköpostiisi viimeisimmät matkauutuudet, houkuttelevat tarjoukset ja kertomukset kaukaisista maailmankolkista. .
Täytä vain tiedot alle ja lähetä tilaus matkaan!
Jokaisen Teman Uutiskirjeen alalaidassa on peruutuslinkki, jota klikkaamalla voit päättää tilauksesi koska tahansa.
