Päiväohjelma
2026-2027

Päivä 1 – Matka Helsingistä Hongkongiin
Tervetuloa kiertomatkalle, joka kuljettaa sinut läpi Kiinan vastakohtien. Rannikolta ja suurkaupungeista sisämaahan ja geologisiin ihmeisiin, riisipelloilta ja pandoista Sichuanin kulinaarisiin perinteisiin.

Päivä 2 – Saapuminen Hongkongiin
Saapuminen Hongkongiin merkitsee matkan alkua alueelle, jossa itä ja länsi kohtaavat sykähdyttävässä kaupunkimaisemassa. Täällä muinaiset tarinat merimiehistä ja kauppiaista elävät rinnakkain modernien finanssikeskusten kanssa, ja lasiset tornitalot heijastavat sataman valoja. Kaupungin historia on kertomus muutoksesta ja selviytymisestä – brittiläisestä siirtokunnasta yhdeksi Aasian dynaamisimmista metropoleista. Julkisivujen takaa paljastuu kaupunkielämää, joka ei koskaan pysähdy: tuoksuvia markkinoita, teetaloja, joissa keskustelu virtaa, sekä raitiovaunuja, jotka kolisevat temppelien ja pilvenpiirtäjien lomassa.

Kun ensimmäinen oopiumisota päättyi vuonna 1842, Kiina joutui luovuttamaan Hongkongin Britannialle. Pian pieni kalastajakylä Pärlijoen suistossa kasvoi yhdeksi imperiumin tärkeimmistä kauppasatamista. Myöhemmin mukaan liitettiin Kowloonin niemimaa ja Uudet territoriot, ja Hongkongista tuli kulttuurien, kielten ja kunnianhimojen sulatusuuni – hallinnoltaan brittiläinen, mutta juuriltaan syvästi kiinalainen.

Yli 150 vuoden ajan Hongkong toimi idän ja lännen sillanrakentajana. Siellä kohtasivat siirtomaa-ajan eleganssi ja kiinalainen yritteliäisyys; afternoon tea nautittiin dim sumin rinnalla, ja kaksikerrosbussit ajoivat daoististen temppeleiden ohi. Kun kello löi keskiyön 1. heinäkuuta 1997, brittiläinen aikakausi päättyi. Sateisella kannella luovutusseremoniassa seisoi yksinäinen säkkipillinsoittaja kiltissään, ja kun Jiang Zemin ja Kiinan edustajat ottivat vallan, muusikon kerrotaan hiljaisena protestina nostaneen kiltin takaosan kohti lavaa – ele, joka oli yhtä absurdi kuin symbolinenkin imperiumin päättymiselle.

Iltapäivän ja illan hämärtyessä matka jatkuu Victoria Peakille. Huipulta avautuu yksi maailman vaikuttavimmista näkymistä – valojen, liikkeen ja energian meri, joka kiteyttää Hongkongin olemuksen. Päivä päättyy tervetuloillalliseen tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. [I]

Päivä 3 – Kaupunkikierros Hongkongissa
Aamupäivä omistetaan Hongkongin monimuotoisen kaupunkimaiseman tutkimiselle – historian, kaupankäynnin ja arjen kohtaamiselle. Kierros alkaa Central Marketilta, hiljattain kunnostetulta markkina-alueelta, jossa vanha ja uusi yhdistyvät. Tuoreet raaka-aineet ja modernit kahvilat elävät rinnakkain ympäristössä, joka heijastaa kaupungin muutosta siirtokunnasta globaaliksi metropoliksi. Kävely jatkuu mutkittelevaa Pottinger Streetiä pitkin, 1800‑luvun kauppapäivien muistomerkkiä, ja sieltä edelleen Tai Kwuniin – entiseen poliisiasemaan, joka toimii nykyään vilkkaana kulttuurikeskuksena täynnä gallerioita ja nykytaidetta.

Aamupäivän jälkeen nautitaan perinteinen dim sum ‑lounas paikallisessa ravintolassa – höyryäviä bambukoreja täynnä dumplingeja, kevätrullia ja höyrytettyjä sämpylöitä, makurikas rituaali, joka kuuluu hongkongilaiseen arkeen.

Iltapäivällä jätetään suurkaupungin syke taakse, kun vene lipuu Victoria Harbourin halki kohti yhtä saariston monista saarista. Pilvenpiirtäjien heijastukset haalistuvat meren valoon, ja perillä odottaa illallinen, jossa tarjoillaan meren antimia vanhojen kalastajaperinteiden mukaan valmistettuna. Ilta päättyy aaltojen rytmiin ja rauhalliseen tunteeseen siitä, että Hongkong on tullut koetuksi sekä liikkeessä että levossa. [A,L,I]

Päivä 4 – Macao – Idän Las Vegas ja pala Portugalia
Päivä vietetään retkellä Macaoon – pienelle niemimaalle, joka oli aikanaan Portugalin tärkein kauppapaikka Aasiassa. Laiva lähtee Hongkongista ja ylittää Pärlijoen suiston, jossa purjelaivat aikoinaan lastattiin silkkiä, mausteita ja hopeaa. Macao joutui portugalilaisten vaikutuspiiriin jo 1500‑luvulla, kun Ming‑dynastia antoi merimiehille luvan asettua alueelle kiitoksena avusta merirosvoja vastaan. Vuosien saatossa syntyi ainutlaatuinen kulttuuri, jossa iberialaiset kirkontornit kohtasivat kiinalaiset temppelikatot – yhdistelmä, joka näkyy kaupungin tunnelmassa yhä tänään.

Macao palautettiin Kiinalle 20. joulukuuta 1999, yli 440 vuoden portugalilaisvallan jälkeen. Luovutus päätti Euroopan pisimmän siirtomaakauden Aasiassa. Sen jälkeen Macaoa on Hongkongin tavoin hallittu periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää”.

Päivän aikana tutustutaan Unescon suojelemaan vanhaan kaupunkiin, jossa São Paulon rauniot seisovat kivisenä muistona siirtomaa-ajasta ja A‑Ma‑temppeli kertoo merimiesten suojelusjumalattaresta sekä Macaon roolista porttina Kiinaan. Vastakohdat ovat selviä – kirkonkellojen ja kapeiden kujien, 1500‑luvun arkkitehtuurin ja modernien kasinohotellien välissä.

Portugalilaistyylisen lounaan jälkeen ymmärtää, miksi Macaota kutsutaan Idän Las Vegasiksi – käymme nimittäin katsomassa Venetian‑kasinoa, emme pelaamassa, vaan aistimassa Macaon erityistä tunnelmaa. Iltapäivällä laiva palaa Hongkongiin. Ilta on vapaa omille seikkailuille. [A,L]

Päivä 5 – Kanton – Helmijoen portti maailmaan
Päivä alkaa noin tunnin junamatkalla etelään Kantoniin – nykyiseen Guangzhouhun. Nimi Kanton on vanha eurooppalainen nimitys, joka juontaa juurensa portugalista. Pärlijoen suistossa sijaitseva kaupunki oli vuosisatojen ajan Kiinan portti maailmalle. Täällä käynnistyi idän ja lännen välinen kauppa – ja täällä myös ruotsalainen Itä‑Intian kauppalaiva Götheborg ankkuroi 1700‑luvulla. Laiva palasi Göteborgiin lastattuna teellä, silkillä ja posliinilla, tuotteilla, joista tuli pian arkipäivää ruotsalaisissa kodeissa. Satama‑alueen museo kertoo tästä purjehduksen ja hopean aikakaudesta, jolloin Kanton oli maailman kaupan keskus. (Museokäynti toteutetaan, mikäli aukioloajat sallivat.)

Seuraavaksi vieraillaan upeassa Chen‑klaanin temppelissä, kantonilaisen Lingnan‑arkkitehtuurin mestariteoksessa, jonka seinät ja kattopalkit ovat täynnä veistoksia, maalauksia ja keramiikkakoristeita – todisteita käsityötaidon huippukaudesta Qing‑dynastian loppuvaiheessa.

Lounaan jälkeen tehdään rauhallinen kävely Lychee Bayn alueella, jossa kanavat, vanhat sillat ja pienet paviljongit tuovat mieleen menneen Kantonin. Yongqingfangin alue Enning Roadin varrella huokuu edelleen aikaa, jolloin se oli kaupungin eleganttia asuinaluetta, taloineen, joissa yhdistyvät kiinalaiset ja länsimaiset vaikutteet. Täällä sijaitsee myös Bruce Leen perheenkoti (suljettu maanantaisin).

Päivä päättyy Shamianin saarelle, joka oli aikanaan brittiläinen ja ranskalainen konsessioalue. Saari on täynnä siirtomaa‑ajan rakennuksia, kirkkoja ja entisiä lähetystöjä – kuin pieni pala Eurooppaa keskellä Kiinaa. [A,L]

Päivä 6 – Foshan ja Shunde – Guangdongin käsityöperinteet
Retki vie Foshaniin, kaupunkiin, joka on ollut Etelä‑Kiinan käsityöperinteen ja taidon sydän vuosisatojen ajan. Täällä sijaitsee kauniisti säilynyt Ming‑dynastian aikainen temppelialue, jossa klaanien henkiä on kunnioitettu sukupolvien ajan. Auringossa kiiltävät kattotiilet, taidokkaat puuveistokset ja myyttisiä sankareita kuvaavat koristeet kertovat alueen pitkästä historiasta. Pihamaalla nuoret oppilaat harjoittelevat yhä Wing Chunia – klassista kamppailulajia, joka on tehnyt Foshanista maailmankuulun, ei vähiten kaupungin oman pojan, Bruce Leen, ansiosta.

Bruce Lee kasvoi Hongkongissa, mutta nousi kansainväliseen maineeseen 1970‑luvulla Hollywood‑elokuvilla kuten Enter the Dragon ja The Way of the Dragon. Hänen räjähtävä tyylinsä ja karismansa tekivät hänestä ikonisen hahmon ja avasivat tien aasialaisille näyttelijöille länsimaisessa elokuvassa.

Matka jatkuu Shundeen, jossa Qinghui‑puutarha tarjoaa rauhallisen kävelyretken lampien, siltojen ja bambulehtojen keskellä. 1600‑luvulla oppineen virkamiehen rakennuttama puutarha on erinomainen esimerkki paikallisesta Lingnan‑tyylistä – vähemmän muodollinen kuin Suzhoun puutarhat, mutta täynnä valoa, elämää ja vehreyttä.

Ilta päättyy Shunden kävelykadulle, jossa vastapaistetun ”crispy milk curdin” – kultareunuksisen maitoherkun – tuoksu houkuttelee maistamaan ennen paluuta Guangzhouhun. [F‑L]

Päivä 7 – Guangzhou – Changsha
Aamu alkaa futuristisessa Guangzhoussa, jossa teräs ja lasi heijastavat taivasta Huachengin aukion yllä – kaupungin modernissa sydämessä. Aukion ympärillä sijaitsevat museot, puistot ja taidehallit, ja niiden keskellä kohoaa Guangzhoun oopperatalo, Zaha Hadidin suunnittelema arkkitehtoninen mestariteos. Rakennus, kahden joen hioman kiven muotoinen, symboloi kaupungin suhdetta sekä luontoon että tulevaisuuteen.

Nopea junamatka (noin 3 tuntia) vie meidät pohjoiseen Changshaan, Hunanin maakunnan vilkkaaseen pääkaupunkiin, jolla on pitkä ja dramaattinen historia. Täältä ovat kotoisin tulinen ruoka, tuliset temperamentit ja suuret ajatukset.

Jo Tang‑dynastian aikana 700‑luvulla Changsha kukoisti kauppakaupunkina Xiangjoen varrella, mutta modernina aikana se nousi historian kirjoihin Mao Zedongin kotikaupunkina. Täällä nuori Mao kehitti ajatuksiaan vuosien opiskelun ja keskustelujen kautta – ennen kuin vallankumous muutti maan suunnan.

Saapumisen jälkeen nautitaan lounas legendaarisessa Wenheyou‑ravintolassa, jossa 1980‑ ja 1990‑lukujen Kiina herää eloon neonvalojen, retroliikkeiden ja mausteisen hunanilaisen ruoan tuoksun keskellä. Sen jälkeen kävellään kaupungin vilkkailla kävelykaduilla ennen majoittumista hotellille – keskelle Changshaa. [A,L]

Päivä 8 – Changsha – Zhangjiajie
Aamupäivä vietetään Hunanin maakuntamuseossa (suljettu maanantaisin), jossa odottaa yksi Kiinan hämmästyttävimmistä arkeologisista löydöistä. Mawangduin haudoista löytyi lähes käsittämättömän hyvin säilynyt Lady Dain ruumis, joka eli läntisen Han‑dynastian aikaan yli 2 000 vuotta sitten. Hänen ihonsa on yhä pehmeä ja nivelet liikkuvat – arvoitus, joka on kiehtonut tutkijoita ja lääkäreitä vuosikymmeniä. Hautalöytöihin kuuluu myös höyhenenkevyitä silkkivaatteita ja upea silkkimaalaus, joka kuvaa sielun matkaa taivaan, maan ja tuonpuoleisen välillä.

Lounaan jälkeen jätämme modernin Changshan taakse. Nopea junamatka Zhangjiajiehen kestää noin kaksi tuntia ja vie meidät kaupungin vilinästä metsien ja sumuisten vuorenhuippujen maailmaan. Saapumisen jälkeen siirrymme hotellille – portille alueelle, jonka hiekkakivipylväät ovat tehneet siitä maailmankuulun. Illallinen omalla kustannuksella. [A,L]

Päivä 9 – Zhangjiajie – Avatar‑vuoret muuttuvat todeksi
Harva paikka maailmassa herättää yhtä voimakkaita mielikuvia kuin Zhangjiajie – maisema, jossa geologia kohtaa sadun ja jossa luonto on luonut jotakin, mikä tuntuu ylittävän mielikuvituksen. Matka suuntautuu Wulingyuaniin, yli 26 000 hehtaarin laajuiseen Unescon maailmanperintöalueeseen Hunanissa. Täällä kohoaa yli 3 000 kapeaa hiekkakivipilaria ja tornia – monet yli 200 metrin korkuisia – kuin muinaiset vartijat sumun keskeltä. Niiden välissä kiemurtelevat syvät rotkot, vesiputoukset, smaragdinvihreät järvet ja tippukiviluolat.

Tämä erikoinen maisema on muodostunut noin 400 miljoonan vuoden aikana. Paleozoisella kaudella alue oli merenpohjaa, jonne hiekka ja mineraalit kerrostuivat paksuina kerroksina. Kun meri vetäytyi, sedimentit nousivat ja vuosituhansien eroosio, jää ja vesi muovasivat ne pilarimaisiksi muodostelmiksi. Tuloksena on geologinen mestariteos – kiviveistosten meri, jossa jokaisella pilarilla on oma muotonsa ja tarinansa.

Köysirata vie meidät Tianzi‑vuorelle, ”Taivaan pojalle”, joka verhoutuu usein sumuun. Huipulta avautuu näkymä tuhansien pilarien yli – kuin lumottu kiviarmeija. Juuri tämä maisema inspiroi James Cameronia luomaan Pandoran leijuvat vuoret Avatar‑elokuvaan.

Lounaan jälkeen jatkamme Yuanjiajiehen alueelle, joka tunnetaan luonnonmuodostelmasta nimeltä ”Ensimmäinen silta taivaan alla” sekä niin kutsutusta Hallelujah‑vuoresta, jonka muoto toimi suoraan mallina elokuvan lentäville kallioille. Päivä päättyy vaikuttavaan laskeutumiseen 326 metriä korkealla Bailong‑hissillä – maailman korkeimmalla ulkohissillä, joka on rakennettu kallionseinämään. Illallinen omalla kustannuksella. [F‑L]

Päivä 10 – Zhangjiajie – Portti taivaaseen
Tianmen‑vuori, ”Taivaan portti”, on yhtä aikaa luonnon ihme ja ihmisen haaste. Päivä alkaa köysiradalla, jota pidetään maailman pisimpänä – lähes kahdeksan kilometrin matkalla se nousee kaupungin vilinästä 1 500 metrin korkeuteen. Ylhäällä avautuu näkymä, joka saa maiseman tuntumaan rajattomalta: pilvet liikkuvat kallioiden välissä, tuuli suhisee mäntyjen latvoissa ja hiljaisuuden rikkoo vain askeleiden ääni lasisella kävelyreitillä jyrkänteen reunalla.

Vuoren keskellä sijaitsee luonnonmuodostelma – kuuluisa ”Taivaan portti” – valtava aukko, joka syntyi, kun osa vuorenseinämästä romahti noin 180 miljoonaa vuotta sitten. Sekä keisarit että pyhiinvaeltajat ovat vuosisatojen ajan etsineet täältä merkkejä jumalilta. Vuonna 2011 yhdysvaltalainen base‑hyppääjä Jeb Corliss lensi siipipuvussa helikopterista suoraan aukon läpi – tempaus, jota seurasi koko maailma ja joka osoitti modernilla tavalla ihmisen ikiaikaisen halun haastaa luonnon rajat.

Lounaan jälkeen vuorossa on toinen mestariteos: Zhangjiajien Grand Canyon. Sen yllä kulkee maailman pisin ja korkein lasisilta – 430 metriä pitkä ja 300 metriä maanpinnan yläpuolella. Silta leijuu kuin kristallinen lanka rotkon yllä, ja sen yli kävellessä tuntuu kuin leijuisi taivaan ja maan välissä. Lähellä sijaitsee myös niin kutsuttu Lohikäärmeen kallio, lasinen kävelyreitti, joka kiertää vuorenrinnettä 1 400 metrin korkeudessa. Illallinen omalla kustannuksella. [A,L] 

Päivä 11 – Zhangjiajie – Chongqing
Aamiaisen jälkeen jätämme Avatar‑vuorten sumuiset maisemat ja suuntaamme luotijunalla Chongqingiin – Lounais‑Kiinan vaikuttavaan vuoristokaupunkiin Jangtsejoen varrella. Junamatka kestää noin kaksi ja puoli tuntia ja kulkee upeiden maisemien halki: riisipeltojen, tunneleiden ja siltojen kautta, kunnes saavutaan yhteen Kiinan dramaattisimmista kaupungeista, joka on rakennettu kukkuloille ja jokien risteyskohtaan.

Chongqingin historiaa leimaa sen strateginen sijainti ja sitkeä selviytymisen henki. Toisen maailmansodan aikana kaupunki toimi Kiinan väliaikaisena pääkaupunkina Nanjingin kaaduttua japanilaisjoukoille – ajanjaksona, jolloin massiiviset pommitukset tuhosivat suuria alueita mutta samalla vahvistivat kaupungin merkitystä. Sodan jälkeen Chongqingista tuli Kiinan sisämaan kehityksen keskus; kun teollisuutta siirrettiin 1900‑luvulla länteen, kaupunki kasvoi yli 30 miljoonan asukkaan megametropoliksi – modernin kaupunkivoiman symboliksi maan sydämessä.

Ensimmäinen pysähdys on Huangjuewan, viiden tason liikennekeskus, jota on kutsuttu maailman monimutkaisimmaksi risteykseksi. Täällä on syytä tietää tarkkaan, minne on menossa – väärä liittymä voi viedä pitkälle ennen uutta kääntymismahdollisuutta. Kaupunkilaiset vitsailevat, ettei edes GPS pysy hyvällä tuulella tässä risteyksessä. Siltojen välissä suhahtavat keltaiset taksit, ”Chongqingin Ferrarit”, jotka pujottelevat liikenteessä hämmästyttävällä tarkkuudella.

Kävely Longmenhaon vanhalla kadulla paljastaa kaupungin toisen puolen: mukulakivikujia, vanhoja teetaloja ja rinteeseen nojaavia puutaloja. Sen jälkeen vuorossa on köysirata Jangtsejoen yli – ilmava arjen seikkailu, joka antaa uuden näkökulman kaupungin topografiaan.

Illan hämärtyessä Chongqing syttyy väreihin. Qiansimenin sillalta avautuu näkymä Hongyaluolaan – ravintoloiden ja kauppojen labyrinttiin, joka on rakennettu terasseille paalujen varaan joen ylle. Punaiset lyhdyt, kuumien pataruokien höyry ja neonvalot luovat tunnelman, jota moni vertaa Hayao Miyazakin Henkien kätkemä ‑elokuvan maailmaan. Täällä satu ja suurkaupunki kohtaavat unohtumattomalla tavalla. Illallinen omalla kustannuksella. [A,L]

Päivä 12 – Chongqing – Chengdu
Päivä alkaa vierailulla Liziban asemalla, jossa nähdään yksi kaupungin kuuluisimmista ilmiöistä: monorail‑juna, joka kulkee suoraan asuintalon läpi. Arki ja insinööritaito kohtaavat samassa osoitteessa – kun juna suhahtaa rakennuksen kuudennen kerroksen läpi, pyykit kuivuvat rauhassa parvekkeilla vieressä. Tämä on Chongqing pähkinänkuoressa: rohkea, pystysuuntainen ja alati liikkeessä.

Monorailin linjaa 2 seurataan Linliangmenin asemalle ja Kuixinglou‑kompleksiin, sosiaalisen median sensaatioon, joka on tehnyt kaupungista maailmankuulun. Kompleksin huipulla, 22. kerroksessa, avautuu tori, joka uhmaa logiikkaa. Portaat ja käytävät johtavat tasolta toiselle niin, ettei kukaan ole enää varma, millä kerroksella seisoo. Kuixinglou tunnetaan nimellä ”tori, jossa kukaan ei tiedä, millä kerroksella on” – täydellinen kuvaus Chongqingin lempinimestä, vuorten kaupunki.

Elingin huipulta avautuu sen jälkeen vaikuttava näkymä Chongqingin kahdelle joelle ja aaltoilevalle skyline‑maisemalle.

Lounaan jälkeen luotijuna vie Chengduhun, matka kestää hieman yli tunnin ja kulkee Sichuanin hedelmällisten maisemien halki.

Sichuan on Kiinan tulinen sydän – sekä luonteeltaan että maantieteeltään. Maakunta sijaitsee Himalajan vuorten ja itäisten jokilaaksojen välissä kuin oma maailmansa, jota ympäröivät luonnon muurit. Lumihuippuiset vuoret, bambumetsät ja riisipellot muodostavat maiseman, joka on yhtä monimuotoinen kuin sen asukkaat. Täällä syntyi kulttuuri, jossa mausteet, runous ja elämänilo sekoittuvat yhtä rohkeasti kuin mapo tofu ‑padassa. Ja se, joka on kerran maistanut sichuanpippurin puuduttavaa potkua, ei unohda sitä – eikä maakunnan kykyä herättää sekä makuaisti että mieli eloon.

Chengdu tunnetaan rennosta rytmistään ja viehättävistä mustavalkoisista asukkaistaan: jättipandoista. [A,L]

Päivä 13 – Chengdu – pandat ja matkanpäätösillallinen
Päivä omistetaan Chengdun kuuluisimmalle aarteelle – jättipandoille. Kaupungin ulkopuolella sijaitsee Dujiangyan Panda Base, yksi Kiinan arvostetuimmista suojelu‑ ja tutkimuskeskuksista. Rauhallisessa bambulehtojen ympäröimässä laaksossa pandat elävät ympäristössä, joka jäljittelee niiden luonnollista elinpiiriä. Ne painavat usein 100–150 kiloa, mutta liikkuvat kokoonsa nähden yllättävän ketterästi – syövät, kiipeilevät, nukkuvat ja elelevät omaan tahtiinsa. Muutaman metrin päässä näistä lempeistä mustavalkoisista karhuista oleminen on kuin kohtaisi luonnon hiljaisimman ja herkimmän olennon.

Lounaan jälkeen kävellään viehättävillä Wide and Narrow Alleys ‑kaduilla, alueella, jossa vanhat sisäpihojen talot ovat muuttuneet kahviloiksi, teetaloiksi ja pieniksi putiikeiksi. Jasmiiniteen tuoksu, lautapelien äänet ja rauhallinen jutustelu luovat tunnelman, joka on kuin pala sichuanilaista arkea.

Ilta päättyy yhteiseen jäähyväisillalliseen. Tarjolla on viimeinen makumatka Sichuanin keittiön sieluun – tulinen, värikäs ja antelias, aivan kuten matka Kiinan sisämaassa. [A,L,I]

Päivä 14 – Kotimatka
Chengdu – Hongkong – Skandinavia. Toivomme, että matka on ollut unohtumaton – täynnä muistoja Zhangjiajien sumuisista pilarivuorista, Chongqingin loistokkaista yövaloista ja Chengdun rauhallisista jättipandoista.

Jos haluat jatkaa matkaa muutamalla lisäpäivällä Hongkongissa, ota yhteyttä Temakonttoriin. Suosittelemme myös tutustumaan matkoihimme Tiibetiin ja Jangtsejoen risteilyyn. [A]

Päivä 15 - Saapuminen Suomeen
Nyt saavumme Helsinkiin ja haluamme kiittää tästä kerrasta ja toivottaa uudelleen tervetulleeksi TEMAn mielenkiintoiseen maailmaan.

[A=Aamiainen L=Lounas I=Illallinen]